Aika on taas hurahtanut niin hurjaa vauhtia eteenpäin, että huhhuh! Viimeksi taisin kirjoitella tänne lokakuun puolella hyvinkin onnellisissa fiiliksissä. Paljon on tässä parissa kuukaudessa ehtinyt tapahtua ja muuttua, viimeksi tänään. Vaikka tässä eletään aikamoisessa myllerryksessä tällä hetkellä, niin voin silti sanoa asioiden olevan ihan ok. Somessa ja blogissa on elelty vähän hiljaisemmin, sillä tällä kertaa haluan pohtia asiat omassa päässäni läpi ennen kuin kuulutan niitä koko maailman tietoon. Toisaalta on ollut aika vapauttavaa ottaa vähän välimatkaa siihen ajatukseen, että jokainen kiva hetki pitäisi jakaa jossain kanavassa muillekin. Etenkin, kun sitä pääsee tekemään töissä muutenkin päivittäin. Oma aika on viimein juurikin nimensä mukaisesti sitä omaa aikaa ilman jatkuvaa stressiä siitä, että pitäisi olla tekemässä jotain. Vaikka stressauksen maailmanmestari olenkin, niin joskus on kiva ottaa breikkiä myös siitä.

Tässä parin kuukauden aikana oon totaalisesti ylikuluttanut Netflixiä ja Viaplayta. Seurannassa on tällä hetkellä muun muassa Pako ja Greyn anatomia, joiden katsomiseen on mennyt aivan luvattoman monta tuntia vuorokaudesta. Nyt kun sanoin noin, niin tajusin, etten ole tänään katsonut jaksoakaan kummastakaan. Niiden sijaan otin minimaratoonin Blindspotista, heh.

Tällä viikolla on tavoitteena saada taas treenaamisesta kiinni ja mennä salille edes 15 minuutiksi kääntymään parina päivänä. Pikkuhiljaa palaillaan normirutiineja kohti ja ehkä parin viikon päästä löydän itseni taas maanantai- ja keskiviikkoiltaisin bodybalancesta. Tällä hetkellä mun suurimpana tavoitteena on kuitenkin olla ottamatta turhia paineita kaikesta mitä teen tai mitä pitäisi tehdä ja ottaa vaan ihan rauhassa. Löhöilen jos siltä tuntuu, siivoan sitten kun huvittaa ja nautin pimeistä illoista kotona.