Noniin, nyt hypätään viimein Tuska-koosteen kimppuun. Tosiaan tänä vuonna tuli eksyttyä kyseisille festareille kaikkina kolmena päivänä ja pakko sanoa, että se oli ehdottomasti yksi kesän parhaimmista viikonlopuista. Ensi vuonna olisikin sitten luvassa kyseisten festareiden kakskybäset, innolla odotan mitä siellä on luvassa! Musta on ihan mahtavaa, kuinka näillä festareilla tutustuu aina uusiin ihmisiin ja kaikilla on hyvä fiilis. Ei ole samanlaista turhaa draamaa, kuten monilla muilla festareilla. Esimerkkinä tästä voisin ottaa seuraavalla viikolla järkätyn Summer Upin, missä ihmisten käytöstavat oli päässeet unohtumaan aivan eri tavalla. Jätetään sen pohtiminen nyt kuitenkin siihen. Pointtina tässä oli se, että mustanpuhuva metallikansa on oikeasti leppoisaa ja hauskaa porukkaa, vaikka ulkonäkö saattaakin olla hieman normaalista poikkeava.

Saavuttiin perjantaina Helsinkiin tosiaan suoraan Provinssista, kuten aiemmin oon jo maininnutkin. Leiriydyttiin iltapäiväksi narikan viereen rinkkojemme kanssa ja käytiin vuorotellen sisällä kuuntelemassa bändejä sekä pesemässä pyykkiä. Tosiaan ei osattu varautua siihen, että Helsingissä olisi niin kuuma ja aurinko paistaisi lähes pilvettömältä taivaalta, joten muutamat vaatteet lähti lähes välittömästi vaihtoon. Edellisen päivän festarivaatteet pääsi kätevästi pesemään alueella ilmaiseksi, mikä oli mun mielestä ihan huippujuttu! Etenkin tämmöisillä festareilla, kun lavojen edessä pyörii mosh pittejä astetta isommissa kuralammikoissa. Illalla heitettiin vielä rinkat narikkaan ja käytiin katsomassa muutamat esiintyjät koko porukalla. Muun muassa Testament tuli katsottua lähes eturivistä ja saatiinkin matkamuistoksi plektra kyseiseltä keikalta.

Lauantai starttasikin sitten leppoisasti naapurin terdellä porealtaassa lilluen ja drinkkejä juoden. Iltapäivällä lähdettiin jälleen Helsinkiä kohti ja törmättiin heti porteilla moniin tuttuihin. Uusia ja vanhoja tuttuja sekä kavereiden kavereita alkoi kasaantumaan yhteen rinkiin juomaan ja höpöttelemään. Jälleen käytiin sisällä kuuntelemassa satunnaisia artisteja vuorotellen, jolloin loput piti leiriä pystyssä ulkopuolella. Mä viihdyin itse paremmin kuin hyvin ulkopuolella nojaillen meidän kylmälaukkuihin, kuunnellen musiikkia ja nauttien auringosta! Jossain kohtaa oli kuitenkin pakko siirtyä alueen sisäpuolelle syömään, jonka jälkeen katsottiin anniskelun puolelta Anthraxin keikkaa. Eniten odotin kyseisenä päivänä Stam1nan ja Ghostin keikkoja, jotka olivat molempien lavojen viimeiset. Pakko sanoa, että nämä viimeiset tunnit oli kyllä ihan mielettömän hauskoja, sillä mukaan eksyi jälleen lisää porukkaa. Juotiin paljon, juostiin vesisateessa, tanssittiin, laulettiin ja naurettiin. Mahtavaa!!

Sunnuntaina tuli otettua rennosti ja keskityttiin lähinnä musiikin lisäksi ruokapuoleen. Neljäs festaripäivä alkoi pikkuhiljaa tuntumaan jo koko kropassa. Oltiin kerrankin varauduttu sadetakeilla, mutta yllätys yllätys, silloin kun ne oli mukana niin vettä satoi huikeat 15 minuuttia. Bändit oli sunnuntaina tosi kovia ja mulle täysin uusi tuttavuus Gojira veti ihan törkeen hyvän setin. Kuuntelin kyseistä bändiä jälkeenpäin Spotifysta, mutta jotenkin se ei iskenyt enää samalla tavalla kuin livenä. Pääesiintyjänä ollutta Children of Bodomia en ollut koskaan ennen nähnyt livenä ja kyllä se kaikki hypetys siitä piti paikkansa. Todella kova!

Toistan vielä itseäni sanomalla, että tässä oli kyllä ehdottomasti kesän parhaat festarit. Suosittelen testaamaan ensi vuonna!