Syyskuun alku meinaa mulle syksyä, joten tässähän pitää jo pikkuhiljaa alkaa heittämään heipat kesälle 2016. Ja se oli muuten aivan mielettömän mahtava kesä. Vietin paljon aikaa ihanien ihmisten kanssa, kiersin festareilla katsomassa monia huippubändejä ja itkin kun kuulin lempibändin soittamassa Provinssin päälavalla, tanssin vesisateessa ihmispaljoudessa, join paljon viiniä, otin uuden tatuoinnin sekä monia valokuvia. Sain mun kolmen vuoden uurastuksen Lahden ammattikorkeakoulussa päätökseen ja valmistuin tradenomiksi. Sain myös suoritettua kyseisessä paikassa mun harjoittelujakson päätökseen, jonka jälkeen löysin itselleni uuden työpaikan syyskuusta alkaen. Tajusin kuinka mä olen oikeasti kotiutunut Lahteen ja, että mulla on aivan ihana koti, josta täytyy pitää parempaa huolta. Löysin uudelleen mun rakkauden bodybalanceen ja salilla käyntiin, opettelin syömään punasipulia pienissä määrissä sekä innostuin lukemaan kirjoja.
Mulla on oikeastaan kaikki ihan hyvin, vaikka välillä seinät kaatuukin päälle. Jotenkin sitä ei vaan osaa aina arvostaa tarpeeksi kaikkia niitä asioita mitkä itsellä on hyvin. Näin jälkikäteen ajatellessa mun kesään mahtu paljon ihania juttuja ja oon niistä niin onnellinen. Tästä on hyvä jatkaa kohti syksyä. Toivottavasti siitä tulee yhtä ihana.
Välillä on ihanaa olla ihan vaan kotona ja tänään mä tein just niin. Mulla on vielä kaksi vapaapäivää ennen töiden alkua ja aion käyttää ne totaaliseen rentoutumiseen sekä akkujen lataamiseen. Luvassa on bodybalance-tunneilla käymistä, hiusten värjäystä, koukuttavan kirjan lukemista, blogien ja vlogien seuraamista, hyvää ruokaa ja musiikin kuuntelua. Musta on aivan ihanaa saada pian uusia rutiineja elämään, mutta samalla mä oon niin onnellinen, että sain kokea näin vapaan ja spontaaneja reissuja täynnä olevan kesän. Saa nähdä koska mä pääsen seuraavan kerran lomailemaan, mutta oon kyllä niin innoissani tulevasta syksystä ja kaikista kivoista jutuista joita oon sen varalle suunnitellut. Nämä seuraavat pari päivää menee kuitenkin vielä hyvin fiilispohjalta, sillä tarkoituksena on astella syyskuun ensimmäisenä päivänä töihin täysin stressittömänä ja avoimin mielin. Näin maailmanluokan stressaajana voin sanoa, että kyseinen homma on huomattavasti helpommin sanottu kun tehty. Tälläkin hetkellä lasken mielessäni tunteja huomiseen herätykseen, vaikka sinne on vielä reippaasti aikaa. Tässä on ehdottomasti tapa josta mä haluan päästä eroon - turha stressaaminen. Ehkä jonain päivänä. Nyt mä kuitenkin koitan keskittyä tähän ihanaan vapaa-iltaan, jota jatkan seuraavaksi alla olevan kirjan parissa. 
Lähiaikoina oon viettänyt entistä enemmän aikaa kahviloissa istuskellen ja välillä jopa ihan yksinkin. Mun mielestä kahviloissa ja pubeissa istuminen on mitä parhainta ajanvietettä. Niissä on sellaista tietynlaista tunnelmaa josta tykkään. Jälkimmäisissä en kyllä tykkää käydä yksinään ilman tietokoneen kaltaista turvaverkkoa. Sen taakse on hyvä piiloutua, jottei kukaan vahingossakaan yritä aloittaa keskustelua mun kanssa. Huomaatteko kuinka sosiaalinen mä olen ja miten uusiin ihmisiin tutustuminen on mun lempipuuhaa? Selvästi. Mutta monesti tulee tarve päästä juurikin niiden superpelottavien tuntemattomien ihmisten ympäröimäksi, kunhan vain seurana on omat turvalliset kaverit tai se tietokone. Makes total sense.
Keskiviikkona oli ihanan kesäinen sää, joten päätin kiskaista päälle jotain muutakin kuin sitä mun vakkariksi muodostunutta mustaa. Okei, jos rehellisiä ollaan niin mun oli tarkoitus laittaa uusi kirpparilta ostettu musta nahkatakki, mutta se oli vielä pesun jälkeen kuivumassa... Ja oikeasti mä vielä pidin sitä päällä kaks minuuttia todetakseni, että se vaatii vielä ainakin puoli vuorokautta kuivumisaikaa. No mutta näin jälkikäteen ajateltuna mua ei haittaa yhtään, sillä tässä kukkapaitahärpäkkeessä oli enemmän kuin tarpeeksi pitkää hihaa kyseisen päivän auringonpaisteeseen.
Keskiviikko-ilta ja taustalla soi Spotifyn Boho + Chill soittolista. Tää on ehdottomasti yks parhaista yksin vietetyistä illoista hetkeen. Tosin kulutin tästäkin illasta about puolitoista tuntia juoruilemalla Tarun kanssa puhelimessa, mutta mikä oiskaan parempaa. Kävin aiemmin tänään kuvailemassa Janinan kanssa ja niitä kuvia isken tänne tässä myöhemmin tällä viikolla ja mahdollisesti vielä seuraavallakin. 
Välillä tämmöset illat tekee vaan niin hyvää. Kello alkaa olla jo yli mun normaalin nukkumaanmenoajan, mutta koska huomenna ei ole mihinkään kiire niin voin huoletta valvoa myöhään yöhön ja nauttia hitaasta aamusta sitten huomenna. Suunnitelmissa on ainakin pitkään nukkumista, hiusnaamio päässä aamupalan syömistä sekä hömppäsarjojen tuijottelua peiton alta. Kuulostaa aika hemmetin mahtavalta jos multa kysytään. 
Jostain kumman syystä päätin maanantaina, että syön koko viikon pelkkää kasvisruokaa. En tosiaan tiedä mistä kyseinen idea syntyi, mutta kolmatta päivää oon nyt syönyt kyseisen päätöksen mukaisesti. Mä en normaalistikaan kokkaa itse kovin paljon lihaa, mutta syön sitä aina silloin tällöin, kun syön muualla kuin kotona. Ehkä se alitajuntainen idea tässä oli vähentää pastan syömistä ja kehitellä hieman monipuolisempaa ruokavaliota. Tähän mennessä kokeilu on mennyt ihan hyvin ja yllätin jopa itseni laittamalla ruokaan punasipulia! Mä en normaalisti tykkää sipulista ollenkaan, mutta ajattelin testata tällä kertaa sitäkin. Pakko sanoa, että mun kämpässä tuoksui kerrankin oikealta ruualta! Tänään testissä oli siis kasvisquesadillat, joiden syömistä jatkan vielä huomennakin. Tein nämä ihan täysin fiiliksen mukaan. Katsoin vain kuvan Pinterestistä ja valitsin kaupan hyllyltä jotain kivoja täytteitä. Näihin mä sitten päädyin:
Saavuttiin perjantaina Helsinkiin tosiaan suoraan 
Lauantai starttasikin sitten leppoisasti naapurin terdellä porealtaassa lilluen ja drinkkejä juoden. Iltapäivällä lähdettiin jälleen Helsinkiä kohti ja törmättiin heti porteilla moniin tuttuihin. Uusia ja vanhoja tuttuja sekä kavereiden kavereita alkoi kasaantumaan yhteen rinkiin juomaan ja höpöttelemään. Jälleen käytiin sisällä kuuntelemassa satunnaisia artisteja vuorotellen, jolloin loput piti leiriä pystyssä ulkopuolella. Mä viihdyin itse paremmin kuin hyvin ulkopuolella nojaillen meidän kylmälaukkuihin, kuunnellen musiikkia ja nauttien auringosta! Jossain kohtaa oli kuitenkin pakko siirtyä alueen sisäpuolelle syömään, jonka jälkeen katsottiin anniskelun puolelta Anthraxin keikkaa. Eniten odotin kyseisenä päivänä Stam1nan ja Ghostin keikkoja, jotka olivat molempien lavojen viimeiset. Pakko sanoa, että nämä viimeiset tunnit oli kyllä ihan mielettömän hauskoja, sillä mukaan eksyi jälleen lisää porukkaa. Juotiin paljon, juostiin vesisateessa, tanssittiin, laulettiin ja naurettiin. Mahtavaa!!
Sunnuntaina tuli otettua rennosti ja keskityttiin lähinnä musiikin lisäksi ruokapuoleen. Neljäs festaripäivä alkoi pikkuhiljaa tuntumaan jo koko kropassa. Oltiin kerrankin varauduttu sadetakeilla, mutta yllätys yllätys, silloin kun ne oli mukana niin vettä satoi huikeat 15 minuuttia. Bändit oli sunnuntaina tosi kovia ja mulle täysin uusi tuttavuus Gojira veti ihan törkeen hyvän setin. Kuuntelin kyseistä bändiä jälkeenpäin Spotifysta, mutta jotenkin se ei iskenyt enää samalla tavalla kuin livenä. Pääesiintyjänä ollutta Children of Bodomia en ollut koskaan ennen nähnyt livenä ja kyllä se kaikki hypetys siitä piti paikkansa. Todella kova!
Vielä ennen Tuska festareiden koostepostausta keskitytään hauskaan projektiin, joka sai alkunsa kyseisillä festareilla. Jonotettiin sunnuntaina Alepan kojulla ja kulutettiin aikaa bongaillen ohikulkijoiden makeita farkkuliivejä, jotka oli ommeltu täyteen lempibändien kangasmerkkejä. Mietittiin hetki, että miksi ihmeessä meillä ei vielä ole tollasia ja päätettiin siltä seisomalta, että sellaiset on saatava. Mä olen hyvin äkkipikainen ja malttamaton oikeastaan kaiken suhteen mitä teen, joten muutaman viikon päästä mulla olikin jo farkkuliivi ja ensimmäiset merkit kasassa. 
